Tänään käytiin naapurissa nurmipintaisella jalkapallo/harrastekentällä treenaamassa koirien kanssa. Kentälle mennessä jätin yhden damin 10m metsän puolelle. Vein ja nakkelin Helmille 4 muistidamia, noudatutin sokkodamin ensimmäisenä metsästä, ja sen jälkeen muistidameja randomjärjestyksessä. Nou hätä. Ekalla noudolla meinasi kaartaa markkeerausdamin luo, mutta pillipysäytys (!!!) ja askel sokkodamin suuntaan sai koiran uskomaan minun todellakin haluavan sen menevän metsään ja osoittamaani suuntaan.Tällä välin Taika istui remmissä ja puhkui intoa tolpan vieressä.
Taikalle tehtiin kakkosmarkkeeraus helppoihin maamerkkeihin, pitkä markkeerausheitto jolle pillipysäytys + palkkioheitto ja sama toiseen suuntaan. Lähetin siis pitkälle markkeeraukselle, pysäytin jossain kohdassa linjaa, heitin noudettavan palkkiodamin ja noudatutin sen, tämän jälkeen pääsi vasta alkuperäiselle noudolle. Hyvin pelaa tenavan muisti! :) Ainoa miinus hienoissa noudoissa oli pieni into/komennusvuff, joka tuli pari kertaa damia palauttaessa ja etuviistoon palautusasentoon istuttaessa. Koira ei malttaisi spurttaamisen jälkeen istua ja palauttaa sievästi, joten joutuu siinä hillitsemään itseään. Koira alkaa kuitenkin hoksata lähetyspaikan mahdin. Mitä nopeammin lähetysasentoon siirrytään, sen nopeammin pääsee uuteen noutoon. Sen verran hauskaa noutaminen Taikankin mielestä on, että ääntä ei kuulu enää kun hommiin ryhdytään (koska äänekkäät koirat ei saa noutaa...) ja perusasento löytyy pilkun tarkkuudella ja ennätysnopeasti siitä kumpparin vierestä kun pyydetään :) Ensimmäinen markkeeraus meni myös pitkäksi, kun Helmin hajut veivät mennessään. Tästä pillipysäytys, jota ei toteltu kunnolla. Tilanne korjattiin ja sen jälkeen pillille pysähdyttiin kuuliaisesti! Taika on onneksi melko pehmeä tapaus, joten korjauksia tarvitsee tehdä yleensä vain kerran asiaa/ongelmaa kohden. Katsotaanko pääseekö tenavan kanssa todella näin helpolla! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä kuolavana tai tassunjälkesi :)