13.6.2013

Agirataa ja Hannes Lohelle postia




Nämä agilityratapostaukset ovat melko kuivia, mutta toivottavasti edes joillekin avuksi omia treenejä suunnitellessa. Kerään mahdollisimman paljon meidän suorittamia ratoja talteen, jotta niihin voi palata itsenäisesti jos joskus tuntuu siltä. Viime kesänä esimerkiksi kävimme aina treenien jälkeen parin päivän päästä itsenäisesti treenaamassa radan vaikeita kohtia läheisellä agilitykentällä. Tämä auttoi aikanaan paljon. 

Eniten olin tällä radalla iloinen loppusuoran priimasta ja itsenäisestä suorituksesta (Eteeeeen!), sekä keinun vauhdikkaasta ja varmasta menosta kesken radan. Keinulla laamailu on selvästi nyt vähentynyt, itsevarmuutta alkaa löytyä :)

Tällä radalla tuli ongelmana pitkät kaarrokset esteiden takana, sekä pituuden hankala kulma lyhyellä lähestymisellä. En osannut selvästi ilmoittaa etukäteen koiralle, että nyt käännytään. Meidän siipi-käsky on jäänyt vähän unholaan, joten eilen käytiin sitten tekemässä pikaista treeniä itsenäisesti Haukkukeitaalla. Kaksi estettä peräkkäin 5m väleillä ja kepit siinä samansuuntaisesti parin metrin päässä vieressä. Tehtiin takaakiertoa, siipi-käskyllä nopeita käännöksiä heti esteen jälkeen ja suoraan esteeltä vaakasuunnassa vasemmalle tai oikealle kepeille etsiytymistä. Oli hyvät treenit ja tulivat tarpeen. Koira paransi koko ajan :) Nyt pitää vaan treenata tuota lisää, jotta sitä voisi käyttää myös pidemmillä radoilla onnistuneesti. 

Eilen kävimme myös molempien koirien kanssa antamassa näytteet Hannes Lohen geenitutkimukseen, jolla pyritään selvittämään koirien perinnöllisiä sairauksia. Helmin kasvattajan flattitreffeillä viime viikonloppuna oli joukkonäytteenotto, mutta me emme olleet silloin paikalla. Saimme onneksi järjestettyä privaatin näytteenoton eilisillalle Helmille, Taikalle ja Helmin Iita-siskolle. Kiitos Tiina ja Henna! :)

Helmillä puolestaan oli eilen tokotreenit ensi viikon koekentällä. Pitkä seuraamiskaavio remmissä, liikkeestä maahanmeno ja paikkamakuu x2. Seuraamiskaaviosta olin erityisen iloinen! Helmin remmiseuruu ei ole koskaan ollut yhtä iloista ja keskittynyttä mitä se ilman remmiä on, mutta koiruus on parantanut kovasti! Keulii välillä, mutta lähinnä vain 10-15cm, ei mitään pahoja banaaniasentoja. Paikkamakuu oli melkeen suoraan kentälle saapumisen jälkeen, joten nousi kaksi kertaa istumaan. Voi Kerpele! Meillä ei ole tätä ongelmaa ollut ennen, johtuisikohan parista pallopalkasta, mitä olen koiralle paikkamakuusta antanut...? Yleensä koira parantaa paikkamakuuta, kunhan on saanut alle hieman muuta treeniä ja purettua ylimääräisiä höyryjä ulos. Myös ärähtäminen ja reipas palauttaminen maahan auttaa, koira kun ei ole sieltä pehmeimmästä päästä. Pitääpä siirtää ruokailut tälle viikkoa vaikka ulos, ja tehdä paikkamakuut ruokakupilla. Toivottavasti saan jotakin korjattua ja kuntoon ennen koetta... 

Tänään sitten epistellään, jos vaan nilkka kestää. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä kuolavana tai tassunjälkesi :)