Tarja Melakarin tokokoulutuksessa

Saimme paikan OKK:n tokokoulutukseen Taikan kanssa. Perjantaina oli lyhyt luento osallistujien toivomista aiheista, sekä muutaman koirakon treenit. 

Luennolla tuli puhetta ja ohjetta treenien suunnitteluun, joka ainakin meidän kohdalla kolahti ja kovaa. Meillä on aikojen aluta asti ollut kolme eri treenipäiväkirjaa, mutta kaikki on hylätty parin viikon käytön jälkeen. Olen lohduttautunut sillä, että kirjaan yleensä tärkeimpiä juttuja tänne blogiin ylös, mutta kun en käytä blogissa asiasanoja, on tiettyjä juttuja vaikea metsästää blogin historiasta, vaikka myöhemmin haluaisikin. 

Treenien vaihtelevuudesta tuli myös puhetta. Toko ei saa olla pelkkää hinkkaamista, palkkioden pitää vaihdella, eikä koiralle kerrota koskaan, että nyt meni väärin. Tilanne pistetään vaan muistiin, ja pilkotaan seuraavista treeneistä alkaen osiin ja treenataan varmemmaksi. 

Taika teki omalla vuorolla perusasentoa, vauhtiluoksetuloa, hyppyä, seuraamista ja noutoa. Mitään isompia ongelmia ei tullut esille, joten kerkesimme käydä montaa liikettä läpi. Pienet ongelmat kuitekin perusasennossa (vinottaa, käsiavussa kiinni jne) ja tylsän tasamaanoudon palautusvauhdissa (ravia). Korjausehdotuksena käsikosketuksen opettelu, askel eteenpäin perusasentoa otettaessa, lisää perusharjoitusta ilman käsiapuja, käden kiinnittäminen runkoon kiinni (heiluu liikkeessäkin...) ja jättipotit tarvittaessa palkkauksessa. Vauhtiluoksetuloja minun ohi lelulla on tehty Taikan kanssa... kerran...? Samalla hoksasin, että kaikki ne asiat, mistä tokokurssilaisia aina huomautan ja kehoitan treenaamaan, jää itsellä kokonaan tekemättä... Noloa :D 

Yhteisliikkeinä teimme kehääntulotarkastusta, paikkamakuun ja paikkaistumisen. Taikahan on aloittanut paikkisoppinsa istumisella, joten siinä ei yhtään mitään vikaa. Ainoa isompi häiriö koko illalle ja varsinkin paikallaoloille oli läheisellä nurmialueella ilakoinut västäräkki :D Kaikki paikallaolot suoritettiin suolapatsaana ja katse terhakkaasti vasemmalle kääntyneenä ;) Lintuja ei kuitenkaan lähestytty ilman lupaa, eikä koira ollut lähdössä missään vaiheessa lapasesta. Liikkeiden väliajat se liikkui vapaasti kentällä nenä maassa, mutta tiesi silti, ettei kentältä parane poistua, eikä lintuja saa häiritä :) En ikinä palkkaa Taikaa maassa olevilla herkuilla, enkä hirveästi tykkää namialustasta sen kanssa, koska se on niin voimakkaasti skannaava nenäkoira. Nyt maan haistelu oli paljon suurempaa normaaliin verrattuna, ja varsinkin paikkamakuussa käytetty palkkauskohta maassa veti koko ajan puoleensa. Vahvisti lähinnä omaa näkemystä palkkauksen parhaasta suunnasta Taikan kohdalla. 

Ilta oli toukokuisen viileä, tihkutti vettä ja seisoimme pihalla paikallaan, joten kolmas itsensä kylmettäminen oli näköjään viikon sisään liikaa. Flunssa iski. Vaikka alkuviikon ulkotreeneistä viisastuneena olin pukenut pokalla toppahousut jalkaan ja lisännyt villasukat kenkiin, ei auttanut :/ 

Koulutus tuli hyvään saumaan. Kadonneesta tokoinnosta löytyi jo vanhahko hajujälki. Lehdemme tyttöjen kanssa seuraamaan nyt sitä :)