Voittorata. Oli luva tarjottimella, mut eihän me semmosia haluta ;)
Kävimme korkkaamassa Taikan kanssa agivuoden 2015 alkaneeksi. Kisat olivat Haukiputaalla Activen hallissa. Kerrankin ajoissa paikalla, ja kisoissa tarpeeksi vähän koirakoita, joten ratojen välinen odotteluaika ei venynyt kohtuuttomaksi. Kokeilin riskillä koiran hetsaamista ennen radalle menoa. Lähdöt silti opetetun rauhallisia ja varmoja, mutta koirassa tuntui olevan ehk pikkasen enemmän virtaa mitä normaalisti. Kisatauko näkyi varsinkin ensimmäisellä radalla vähän turhankin vallattomana agilityfiiliksenä ;)
1. rata oli hyppyrata, tulos HYL. Koira ajautui vastakäännöksessä esteen väärälle puolelle. Näitä kahden esteen sarjoja oltiin juuri treenattu Minnalla alkuviikosta, joten ilmeisesti koira lukitsi muistitehtävän ja suoritti hyvin iloisesti esteyhdistelmän oman oletuksesa mukaan. Muutenkin koiralle sai joissain käännöksissä huomauttaa hieman kovemmin minun toiveistani, mutta ei muuten mitään ongelmaa hanskassa pysymisessä.
2. radalta 10vp, sijoitus 6. Ensimmäinen rima tippui alas, mitä meillä tapahtuu todella harvoin! Toinen este oli muuri, joten veikkaisin koiran keskittyneen siihen liikaa, ja rimakorkeus tosiaan se 60cm, mitä treenataan harvemmin. Toinen vitonen kiellosta takaakierrolla. Hyppy oli melkein seinässä kiinni, joten jo koiran jarrutus ja lähestyminen oli hidas, mistä sitten olisi pitänyt tehdä paikaltaan hyppy kohti kattoa. En voinut vedättää koiraa perässä, niin kuin rataantutustumisessa olin ajatellut, joten yritin saada peruuttamalla koiraa tulemaan yli, mikä ei tietysti toimi :D Taika ei hyppää takaakiertoja minua päin, mikä pitäisi muistaa myös kisaradoilla. Yritin myös teilata koiran putken jälkeen juoksemalla melkeen päältä. Nopea ja hyvä keinu.
3. radalla muuten mukavaa menoa, mutta takaakierto meinasi taas jämähtää. Tuomari ei onneksi tuominnut siitä hypyn kokoamisesta kieltoa. Tein muusta porukasta poikeiten helikopteriohjauksen takaakierrolle, millä pääsen nopeammin alta pois, mutta olen silti "pakottamassa" koiran hypyn yli ennen jatkamista. Selvästi parempi takaakierto, vaikka taas lähes vauhditon lähestyminen. Tuota kuviota olisi voinut käyttää jo edellisilläkin radoilla, jos olisi hoksannut. Keinussa sitten tuhraantui useampi sekunti ylämäen maisemia häntä heiluen ihastellessa, ja jouduin taputtamaan, jipittämään ja innostamaan koiraa jatkamaan matkaa. Kaikkien ratojen loppusuoralla oli jokin kompa tai rytminmuutostehtävä. Viimesellä radalla se onneksi saatiin menemään oikein. Viimeisen radan luva kaatui tuohon keinuun, sillä yliaikaa nollaradalla maalissa 0,23s ja sijoitus 1. Ehkä vähän harmittaa, mutta ei tuolla suorituksella luvaa olisi ansainnutkaan. Nyt se vauhtikeinu kuntoon!!!
Kisasin taas kovassa flunssassa ja doupattuna, mikä alkaa olla meille jo melko tuttu kuvio agilitykisoissa... Siihen ja pitkään kisa/treenitaukoon nähden olin hyvin tyytyväinen meidän suoritukseen. Tekemisessä alkaa olla varmuutta, ja yleensä pystyn jo ennakoimaan koiran linjat ja vaaranpaikat, sekä estämään ne. A:n kontakteihin nyt lisää tarkkuutta, keinu kuntoon ja takaakiertojen tehotreeni, sekä koiran opettaminen hakemaan itse parempaa lähestymislinjaa takaakierrolle. Kotiin ei menty Hesen kautta, mutta kuitenkin ystävänpäivän kunniaksi pitsan ja uusien tennareiden kera ;)
On se ihana agilityponi <3
Ei ollut palkintosiilejä, joten piti ottaa pullohiiri :)
Nuori muotoilija työssään :)



Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä kuolavana tai tassunjälkesi :)