Tokoa tokoa tokoa

Tällä viikolla hoksattiin taas rally-tokokokeen olevan pian tulossa, ja treenit taas liian vähissä. Käy aina näin :) Lokakuun triplanollan jälkeen Helmin kanssa on survottu peruuttaminen kuntoon, mutta Taikan kanssa ei... Ei tule tuloksia, jos viikonloppuna kokeessa on yhä samat ongelmat radalla mitä syksylläkin :D Tällä hetkellä molemmat tytöt puuhailevat vähän molempia tottelevaisuuslajeja, joten jatkossa on pakko vähän miettiä, mitä kumpainenkin harrastaa, sillä varsinkin Helmillä menee tällä hetkellä tietyt rally-tokon ja tokon liikkeet vähän ristiin. 

Maanantaina tehtiin iltalenkin jälkeen kuunvalossa omassa pihassa ruutua. Viimeksi taidettu treenata ruutua omalla pihalla viime kesänä, ja silloinkin vielä ilman mitään oppimistavoitteita, kun ei Helmin kanssa ollut ikinä tarkoitus sillä ruudulla tehdä yhtään mitään... ;) Käsky on sisäistetty jo erinomaisesti. Ruutuun lähdetään tykin suusta ja täydellä laukalla, lähtöasennon ollessa edelleen hyvinkin etukeno. Ruudusta on kovaa vauhtia tulossa näköjään Helmin lempiliike. Johtuisikohan siitä Bananistin lempiherkusta, jolla ruutuharjoitukset tämän kuun alussa aloitettiin ;) Koska ruudulle meno on käskystä jo hyvällä mallilla, tehtiin myös erikseen ruutuun hakeutumista lyhyeltä etäisyydeltä ja siellä käskystä seisomista, kun minä kävelin lähetyspaikalle ja takaisin palkkaamaan. Helmi on hyvin tarkka siitä, mistä osa-alueesta tulee eniten palkkaa, joten tätä ruudussa oikeassa kohdassa seisomista tullaan harrastamaan jatkossa melko paljon. Kesällä testasin Helmille ihan huvikseen ruudun opettamista sheippaamalla pallopalkalla. En tiedä onko tämän ajan peruja, mutta Helmi ei ole vielä kertaakaan jäänyt niin lähelle ruutunauhaa, että osuisi siihen maahanmennessä. Kesällä se välillä tarjosi nauhan yli hyppäämistä ja seuraavana siihen etäisyyden ottamista, mistä kehuin kovasti, joten melkeen väittäisin sen tajunneen nauhan olevan "kuumaa tavaraa", johon ei saa koskea. Edelleenkin se usein loikkaa nauhan yli. Tällä hetkellä ruutu on siis siinä vaiheessa, että 

1) Helmi tunnistaa tehtävän ennakkovihjeen ja ottaa vankan etukenon lähetyspaikalla liikkeeseen valmistauduttaessa jo valmiiksi
2) Helmi osaa etsiä katseella ja tunnistaa selvästi ruudun merkkitötsäkuvion 20m päästä
3) Odottaa sitä yhtä Käskyä ja lähtee käskystä hippulat vinkuen kohti ruutua
4) Lähestyä ruutua linjamaisesti keskeltä etureunaa, ei merkkikartioiden kiertelyä tms

5) Hakeutua takaosaa kohti 

Erillisinä toimintoina myös

6) Odottaa seisten paikallaan ruudussa kun kävelen sitä kohti

7) Seistä paikallaan kun saavun luo ja palkkaan sitä viereltä

8) erillisenä toimintona mennä ruudussa seisomasta maahan kun käskytän tällä hetkellä max. 6m päästä

Seuraavaksi pitää saada pysähtyminen ruudussa varmaksi ja ajettua "oikeaan paikkaan", sekä treenata maahanmenoa käskystä koko ajan pidemmältä matkalta ilman ja ruudun kanssa. 

Taika tokoili intopiukeaa seuraamista lelupalkalla villittynä :) Käännöksissäkin jo ihan kivasti asennetta ja yritystä. Imutusta ja oikean seuraamispaikan vahvistamista saa tehdä vielä paaaaaaaljon lisää... Seuraamiseen voisi kokeilla maksamakkarabuustausta. Iso pötkö lähti tänään ainakin kaupasta mukaan. Perusasento jää myös lähes aina hieman taakse. Käskyreagointileikissä pesee Helmin ihan mennentullen ja palatessa :) 

Tiistaina Helmi pääsi Taikan rally-tokovuorolle bilettämään. Rata oli AVO-tasoa, mutta me lisäilimme sinne muutaman VOI-MES-tehtävän, sekä pitkän pätkän oikean puolen seuraamista. Oikean puolen käännökset edelleen jäykät, mutta enempää ei Helmiltä voi vaatia. Se yrittää kuitenkin parhaansa. Ihan hillitön ero Helmin taipumisessa kuitenkin on alkuaikojen oikean puolen treeneihin, joissa tuntui ettei edes koiran pää käänny lavasta oikealle. Ihan mahtavaa koko kropan jumppaa tämä laji. Pitää toivottavasti Helminaattorinkin vetreänä vielä vuosia. Edessä peruuttaminen meni kahdella ensimmäisellä yrityksellä ihan vinoon, mutta kun teimme sen ylimääräisenä tehtävänä vielä radan lopuksi, tuli sieltä ihan nappisuoritus! Liian vähän keskittymistä ja liian paljon yritystä :D Oikean puolen istumiskäännökset olivat paljon paremmat mitä viimeksi. Niitä on muutamaan otteeseen hinkattukin kotona. Tuli välillä ihan liian vauhdilla kulman ja suoraan perusasennosta yli. Käytösruudussa tehtiin pitkästä aikaa oikealla puolella seisomista. Kerran korjasin hieman vinoutunutta asentoa koiralta, mutta Helmi tiesi jo homman juonen. Seiso millilleen paikallaan kunnes palkkasana heilahtaa :) 

Rallyn jälkeen piti aikaa tappaa tunnin verran, sillä hallilla oli varauksia meidän tunnin jälkeenkin. Tunnin kauppareissun ja vapaan lenkkeilyn jälkeen Taika kävi iloisesti tokoilemassa seuraamiskaaviota ja paikkista lukuunottamatta kaikki tokon ALO-luokan liikkeet välipalkalla, jahtaamassa kania ja karvarättiä, sekä kiertämässä merkkikartiota. Etumerkin sisäänajotestausta liikkeestä maahan. Merkillä näkyi taas Taikan pieni pehmeys. Samalla kentällä meidän kanssa treenasi toinen koirakko, jota Taika ei tuntenut ennestään. Merkille ei oikein kohteliaisuussyistä voinut rynnätä kovinkaan innokkaasti, ettei siellä takana treenannut koira käsittäisi sitä Taikan mielestä väärällä tavalla, ja leikki piti keskeyttää kun tuttu nahkacollie meni ohi, ettei toinen käsitä meidän innokasta riehumista ja ärinää väärin :) Ei Taikaa pelota, mutta se on tällaisissa asioissa hyvin kohtelias, ja pitää sekä omasta että muiden henkilökohtaisesta alueesta huolen :) Siinä missä Helmi laukkaa täydellä itsevarmuudella suusta karanneen pallonsa perässä vaikka naapurikentän laidalla istuvien vieraiden koirien sekaan ja samaa vauhtia takaisin (ihan sama kuinka ison rähinän ne muut koirat siitä nostavat ja tuliko hammasta vai ei...), juoksee Taika pallon perässä 10m päähän koirista ja pysähtyy kohteliaasti kertomaan ennen lähestymistä rauhoittavilla signaaleilla, että "ei kun tuota karannutta palloa tässä vaan hakisin jos kaikille läsnäolijoille sopii..." :) 

Helmi teki vielä ruutua, kapulanoutoa, sekä merkin kiertoa. Ruutu edistyy kivasti. Kapulanoudossa on meillä tapahtunut jokin Juttu ja Oivallus! Helmi ei palauttaessa enään leiki, roikuta tai pyörittele iloisesti kapulaa :D Tänään tehtiin kapulanoutoa ihan kisanomaisesti ja ihan kunnon treenisetin jälkeen, jolloin "vauhtikapulaa" yleensä esiintyy, kun kierrokset ovat jo niin korkealla, mutta ei. Paluumatkan kapulanoudossa tuppaa tekemään ravilla, mihin tänään puututtiin, mutta innostavista avuista huolimatta aivan jäätävän tasainen kapulanpito perusasennossa ja rauhallinen luovutus. Helmi oikein suoristi pään apunakkia varten valmiiksi, eikä varmaan edes hengittänyt kapulaa suussa pitäessään, ettei mikään kohta kuonossa vaan liikkuisi :D Voihan apunakki minkä teki :D Ärsyttävintä tässä on ollut se, että olin jo luovuttanut tämän kapulahomman suhteen. Helmi on AINA leikkinyt ja pelleillyt puukapuloilla, ja sitä piti jo koiran pysyvänä ominaisuutena. Kyllä Helmi osaa kun vaan joku opettaa ja oikeista naruista vedellään :D 

Helmin kanssa pitäisi hioa peruuttaminen myös oikealla puolella kuntoon, sekä sama edessä. Taikan kanssa pitäisi hioa vasemman puolen peruuttaminen ja 90 astetta oikealle, kun koira seuraa oikealla puolella. Vielähän tässä  muutama päivä onkin aikaa... :D