Tuumaustauko

Viime perjantain tokoepisten jälkeen piti ottaa se kuuluisa peili käteen ja vilkuilla sieltä hieman vastauksia. Mitä meni tokoepisten alkuvalmisteluissa ja kentällä pieleen, kun ei sujunut. Viikonloppuna tyttöjen kanssa tehtiin vain vapaana kirmailua ja tuulettelua. Ainoastaan ruokakupille paikkikset. 

Tiistaina päivällä piti tehdä Helmin kanssa ruutua, jättäviä liikkeitä ja merkin kiertoa kokeenomaisesti ja vain välillä palkaten. Helmi oli kuitenkin jo alusta asti niin kierroksilla, että kun liikkeestä istumisen ja luoksarin jälkeen suoritettu liikkeestä seisominen (ruutua kohden) ei onnistunut yhdelläkään kerralla, keskeytettiin Helmin treenit siihen. Siinä vaiheessa kun Helmin herneet on jo karanneet, ei treenejä kannata jatkaa. Tekemisen kieltäminen on koiralle myös niin suuri rangaistus, että se on meillä ehkä se suurin ja raadollisin keino kertoa koiralle, että hän nyt ryssi kunnolla, ja sitä ei vaan voida hyväksyä. Taika pääsi sitten tekemään hieman turhankin kovassa vireessä seuraamista, liikkeestä maahan, luoksarin, kaukot, merkin ja ruudun alkeistasolla. Veteli melko hienosti menemään välipalkalla :D Ruudussa Taikalle ei selvästi voi käyttää namia ruudussa. Kun nenä kerran menee haistelumoodiin ja alas, ei se nouse sieltä ennen kuin koira on jo ajautunut ruudusta yli. Vaihdetaan sillekin siis kosketusalusta, jota pitää vahvistaa sitten ilman ruutua vielä ensin lisää. 

Tiistaina käytiin Taikan kanssa rally-tokoissa. Tehtiin lyhyet radanpätkät ja irtokylttien harjoittelut vain kerran, ja sen jälkeen keskityttiin sylitansseihin ja sosiaaliseen palkkaan. Joko tunnin istuskelu treenejä ennen kentän reunalla alustan päällä sytytti koiran niin liekkeihin, tai sitten jostain syystä X Tenavalla oli kuitenkin ihan kiva vire ja virta päällä koko treenien. Hyvin reipas, vauhdikas ja yrittelijäs koko ajan, sekä erinomaisesti kontaktissa. Vapaa-ajalla treenasimme luoksarin pysäytyksiä leikinomaisesti, mistä Taika tykkää. Lisäksi tehtiin häiriössä hieman lyhyttä seuraamiskaaviota. Keskiviikon aksat piti jättää flunssan takia välistä. 

Torstaina päivällä tehtiin pihatokoa Helmin kanssa. Asenne oli alusta asti hieman tiistaita nöyrempi ja kuuliaisempi. Jättävissä edelleen hieman tökkii seisomisen kanssa. Veikkaisin, että tähän suurimpana syynä on alokasluokan etäisyyksillä tehty treenaus. Alokasluokassa liikkeet tulivat aina noin 10-12 askeleen jälkeen, mutta nykyisessä AVO-luokassa jättävissä on yleensä merkkitötsät valmiina, minkä kohdalla liike liikkurin ohjeiden mukaan suoritetaan, mutta tötsät ovat noin 15-20 askeleen päässä. Helmi ilmeisesti olettaa kyseessä olevan seuraamiskaavion, vaikka annankin sille ennakkovihjeen tulevasta ennen lähtöä. Taas luulee koira tietävänsä paremmin... Nyt otettiin treeneihin kartiotötsiä mukaan, ja pientä ideaa on havaittavissa. Istu-seiso-erottelu onnistui, ja siitä palkkasin heti seisomisen jälkeen. Voi että oli tyytyväinen hymy lätyllä onnistuneen liikkeestä seisomisen ja kehumisen jälkeen :D 

Ruudussa pienempi kosketusalusta Helmillä, mitä piti saas flattityyliin yrittää ensin noutaa. Muuten hoksasi kosketusalustan hyvin, eli juokse sen luo ja käskystä seisahdus. Ilman kosketusalustaa tekee liian ison kaarroksen pysähtymiseen ruudussa, ja ajatuu liikaa oikealle, vaikka sisällä vielä täysin onkin. Ruutua ei nyt näytetä Helmille enään treeneissä missään vaiheessa. Täytyy osata bongata itse alusta asti oikein. Onnistuu kotona, hallilla on päästy treeniä tekemään vielä ihan liian vähän. 

Merkin kierto ykkösellä oikein. Pitää alkaa ajamaan merkille lähtöä vähän enemmän vasemmalle, sillä kokeissa koirat yleisesti vetävät merkistä 3m oikealta puolelta ohi. Hallin vihreä nurmi ja punainen kartiotötsä ovat selvästi melko hankala yhdistelmä koirille...

Helmin vireen hallintaa ja oikeaa työmoodia nyt haetaan uudestaan. ALO-luokka oli Helmille hyvin helppo. Kierrokset nousivat, mutta eivät liiaksi. Nyt AVO-luokka on jo niin paljon pidempi, ja uusia, epäröintiä aiheuttavia liikkeitä on useampi, joten pakka heiluu myös pienemmästä heilahduksesta mitä aiemmin. Tehdään nyt kotona rutiinia liikkeiden yhdistelyyn ja kuunteluun, jotta varmuutta tulee lisää. Ruutua kohden tehdyt jättävät olivat selvästi Helmille hankala juttu. Seuraamiskaaviotakin on joskus kokeessa tehty ruutua kohden, joten tätä on syytä treenata kotonakin lisää. 

Torstaina Helmi sai ensimmäisen kunniakirjansa tokon saralta. Oman seuran Vuoden Toko-Nuusku -palkintoa ei olleet ylempien luokkien viitta vaille valiot hakeneet, joten palkintoa riitti sitten meille asti. Ihan kiva muisto TK1:stä :) 

Potkukelkkailua ja hankikirmailua on myös harrastettu. Helmin kanssa tosin usealla pysähdyksellä. Kevätaurinko jämähtää iltapäivästä taivaalle jo siihen malliin, että ulkona näkee treenata jo melkein kuuteen asti illalla :) Tätä lisää!