![]() |
| KoiraNetistä kopioidut tiedot walesinspringerspanielien koekäynneistä vuosina 2012-2016, tilanne 23.12. |
Walesit tekivät yli sata starttia tokolajeissa ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen, mutta toko on samalla kuihtunut rallyn kustannuksella lähes kokonaan. Rallyn starttimäärät kolminkertaistuvat joka vuosi tällä hetkellä. Jääkin nähtäväksi, saadaanko tokoinnostusta kasvatettua tämän hetkisistä kuolemankielistä edes pieneen nousuun, vai jääkö rally-toko walesien ainoaksi tokoharrastukseksi. Mielenkiintoista on myös nähdä, toimiiko rally-toko jatkossa trampoliinina tokon suuntaan ylimpiin luokkiin edenneiden rally-tokoilijoiden joukossa? Toko vaatii ehkä koiralta enemmän keskittymistä ja pitkäjänteisyyttä, sekä hyvää yhteistyötä ja moottoria? Rally-tokossa koulutuksen etenemisen näkee nopeasti onnistuvien uusien tehtävien myötä, tokossa liikkeitä kasataan pienemmistä palasista ja ehkä hieman hitaammalla aikataululla? Tällä hetkellä taitaa suurin osa rallyn puolella puuhailevista koirista tai ainakin ohjaajista omaavan jonkin sortin tokotaustaa, joten miksi ei sitten vaihtoa voisi mennä toisinkin päin? :)
Monella walesilla tuntuu olevan suuria ongelmia ja vaikeuksia nimenomaan pitkissä seuraamissa, eikä tämä ole mikään ihme, kun kuuntelee ympäri Suomea vaikuttavien KOULUTTAJIEN keino- ja taitovalikoimaa, millä walesikoirakkoja on pyritty ohjaamaan (tai sitten ei...) eteenpäin... Miksi tokokouluttajilla on niin pienet eväät muiden kuin viettisten paimenkoirien kouluttamiseen...? Ei waleseiltakaan usein viettiä puutu. Se vaan ei ilmene ohjaajan kanssa kentällä toimiessa samalla tavalla kuin maasto- tai nenähommissa. Viettirakenne on erilainen, mutta ei välttämättä huonompi. Suoritukset eivät ole ehkä aina niin näyttäviä ja turboahdetun teräviä mitä esimerkiksi HYVILLÄ bortsuilla, mutta onhan noita bortsuja jäänyt muissakin lajeissa waleseille kakkoseksi ;)
Monella walesilla tuntuu olevan suuria ongelmia ja vaikeuksia nimenomaan pitkissä seuraamissa, eikä tämä ole mikään ihme, kun kuuntelee ympäri Suomea vaikuttavien KOULUTTAJIEN keino- ja taitovalikoimaa, millä walesikoirakkoja on pyritty ohjaamaan (tai sitten ei...) eteenpäin... Miksi tokokouluttajilla on niin pienet eväät muiden kuin viettisten paimenkoirien kouluttamiseen...? Ei waleseiltakaan usein viettiä puutu. Se vaan ei ilmene ohjaajan kanssa kentällä toimiessa samalla tavalla kuin maasto- tai nenähommissa. Viettirakenne on erilainen, mutta ei välttämättä huonompi. Suoritukset eivät ole ehkä aina niin näyttäviä ja turboahdetun teräviä mitä esimerkiksi HYVILLÄ bortsuilla, mutta onhan noita bortsuja jäänyt muissakin lajeissa waleseille kakkoseksi ;)
Taulukoista tulee esille myös uusia wss-lajeja vuodelta 2016. Pelastuskoirapuolella on aiemminkin kisannut waleseja, ja suorittanut pelastuspuolen "koulareita", mutta ne eivät näy KoiraNetin tietokannoissa. Pk-liiton pelastuskoirakokeissa saatiin kuitenkin ensimmäiset tulokset tänä vuonna, kun yksi koirakko urakoi 4 koetta. Walesit ovat luonnostaan hillittömän hyviä tuulenkäyttäjiä, hajupaikallistajia ja hajuerottelijoita, sekä etsivät, kiipeilevät, selvittävät ongelmia ja juoksevat mielellään uteliaan nenensä perässä maastossa kuin maastossa, joten en ihmettelisi yhtään, vaikka rodun edustajia näkyisi pelastuskokeissa jatkossa enemmänkin. Pitkäjänteisyydessä ja haju-uskollisuudessa riistahajujen keskellä saattaa tosin tulla puutteita joissain vaiheessa? Tottelevaisuuspuoli vaatii varmasti normaalia enemmän panostusta, ja osa koirista on liian pehmeitä näihin hommiin, mutta isot urokset pärjäävät varmasti, mikäli työintoa ja luonteenlujuutta löytyy tarpeeksi. Pelastuspuolella on muistaakseni meritoitunut sekä uros että narttu, pk-pekopuolella uros.
Toinen rodun uusi koelajikorkkaus vuodelta 2016 oli vesipelastus, eli vepe. Olenkin odotellut, milloin tämä tapahtuu! :) Rotu on vedessä elementissään, ja ovat yllättävän vahvoja uimareita (Taika ui yhtä lujaa kuin Helmi, ja se on paljon se!). Taikan kanssa vepeä kokeiltiin viime vuonna, ja vientiliikettä lukuunottamatta ei ollut mitään isompia ongelmia edes ensikertalaisella :) Oma pelastusliivi on alesta ostettuna ensi kesää ja pulikointia varten :) SOVEa pidemmälle tuskin lajissa ikinä edetään (Taika on lajiin melko pienikokoinen...), mutta vepen olisikin tarkoitus olla meille se ihanan rento puuhalaji :)
Toinen rodun uusi koelajikorkkaus vuodelta 2016 oli vesipelastus, eli vepe. Olenkin odotellut, milloin tämä tapahtuu! :) Rotu on vedessä elementissään, ja ovat yllättävän vahvoja uimareita (Taika ui yhtä lujaa kuin Helmi, ja se on paljon se!). Taikan kanssa vepeä kokeiltiin viime vuonna, ja vientiliikettä lukuunottamatta ei ollut mitään isompia ongelmia edes ensikertalaisella :) Oma pelastusliivi on alesta ostettuna ensi kesää ja pulikointia varten :) SOVEa pidemmälle tuskin lajissa ikinä edetään (Taika on lajiin melko pienikokoinen...), mutta vepen olisikin tarkoitus olla meille se ihanan rento puuhalaji :)
Agilitystarttien määrä romahtanut parin vuoden takaiseen verrattuna. Monta aktiivista ylimmän luokan kisaavaa koiraa on jäänyt eläkkeelle, ja ohjaajat ovat ottaneet tilalle pienemmän ja varmasti medikokoisen rodun, tai sitten isomman paimenen? Agility on turhan rankka laji minimaxille (nartut yleisesti 45-46cm ja urokset 48-50cm paikkeilla, sekä tynnyririntakehällä ja matalalla raajakorkeudella varustettuna...), joten tämä on ihan ymmärrettävää. Saisikin jostain varmuudella medi-kokoisen walesin, mikäs siinä olisi sopivankokoisia rimoja pomppiessa! :) Toivottavasti uusia agilitykoirakoita tulee kuitenkin rodun pariin vielä lisää :)
Mejä kävi myös aallonpohjalla parin vuoden ajan, mutta on taas noususuhdanteessa? Taulukoita tarkemmin katsellessa, nousee mejätuloslistasta vuoden 2016 osalta esille suuri ykkösten lukumäärä nimenomaan eri koirakoilla. Mejässä startanneita koiria on useasta eri kennelistä ja "linjasta", sekä uroksia että narttuja. AVO-luokasta tulee paljon nollia ja kolmostuloksia, sama voittajaluokkaan nousevilla. Vuosi 2016 oli kuitenkin rodun mejäharrastuksen suhteen ennätyksellinen, sillä mejästä valioitui samana vuonna peräti kolme walesia!!! Yleensä vuosittain mejävalioita tulee 0-1 kappaletta. Suurimmalla osalla mejässä startanneella koiralla on myös omassa sukutaulussa mejävalioita ja -kokemusta, joten jos ei ominaisuudet, niin ainakin mejäinto tuntuu periytyvän myös 0% sukusiitosprosentin mukaisilla kasvattajilla, ohjaajilla ja omistajilla ;)
Jalostuskoiria käy aivan liian vähän luonnetestissä ja MH-kuvauksessa. Osallistujien määrä ei ole hirveästi muuttunut vuosien mittaan. Tästä olisi montakin tulikivenkatkuista lausetta saatavilla, mutta tyydytään ehkä tällä kertaa sanomaan, että joidenkin mielestä arkuus ja erilaiset äänialttiudet tuntuvat olevan jo rodussa ominaisuus, ei heikkous. Toisten mielestä rodun tulee edelleen olla kykenevä rodunomaiseen työhönsä, mikä ei ole näyttelypönötys ja esiintyminen, vaan metsästyskäyttö ylösajavana koirana ja noutajana. Tämä näkyy myös jalostusvalinnoissa ja kennelien jalostuskoirien ja kasvattien MH- ja eri lajien koekäyntimäärissä. Toivottavasti jatkossa useampi kasvattaja uskaltaisi viedä omat jalostuskoiransa luonnekuvaukseen tai -testiin (tai metsästyskokeisiin ❤), ja jättää jalostuksesta ne arimmat ja heikoimmalla hermorakenteella varustetut koirat pois, ihan sama montako riviä näyttelytitteleitä koiran nimen edessä on...
Tästä päästäänkin rodunomaisiin lämpimän riistan metsästyskokeisiin (SPME ja SPME-V). Metsästyskokeisiin uskaltautuu vain murto-osa ikäluokista, ja vuoden kaikki koetulokset ovatkin yleensä vain muutaman koiran urakoimia. Waleseja käytetään jonkin verran kotimetsästykseen, missä toimivat ilmeisesti ainakin ohjaajaansa tyydyttävästi, mutta kokeisiin uskalletaan vain harvoin. Perustottelevaisuus ei riitä, tai koira paineistuu vieraiden läsnäollessa metsästystilanteessa? Ohjaaja ei uskalla lähteä kokeisiin asti, tai ei pidä sitä omana juttunaan?
Taikan harrastusvuosi 2016
Tästä päästäänkin rodunomaisiin lämpimän riistan metsästyskokeisiin (SPME ja SPME-V). Metsästyskokeisiin uskaltautuu vain murto-osa ikäluokista, ja vuoden kaikki koetulokset ovatkin yleensä vain muutaman koiran urakoimia. Waleseja käytetään jonkin verran kotimetsästykseen, missä toimivat ilmeisesti ainakin ohjaajaansa tyydyttävästi, mutta kokeisiin uskalletaan vain harvoin. Perustottelevaisuus ei riitä, tai koira paineistuu vieraiden läsnäollessa metsästystilanteessa? Ohjaaja ei uskalla lähteä kokeisiin asti, tai ei pidä sitä omana juttunaan?
Taikan harrastusvuosi 2016
Taika teki kuluneena vuonna parhaansa nostaakseen rodun koekäyntimääriä, vaikka agilityssä ei enään startattukaan yhtä agilitymestaruusstarttia lukuunottamatta. Rallyn ylemmät luokat mentiin läpi yllättävän kivuttomasti, olin odottanut pikkasen pidempää suota meille kahlattavaksi, mutta onhan tuota Tenavaa tullut aliarvioitua joskus muulloinkin... ;) Tokossa vedettiin myös ihan yli taulukon ja unelmien, alunperin oli tarkoitus kokeilla ALO-luokkaa, ja tavoitteena oli saada joskus ikimaailmassa se AVO1 aikaiseksi. No Taika selvästi tahtoo kokeilla myös tässä lajissa ylempiä luokkia... ;) Agilityn leveä ilowirne on siirtynyt tokoon, ja töitä tehdään hyvin halukkaasti ja iloisesti! Eihän se toko Taikan mielestä taida olla edes työtä, vauhdikasta huvia ja leikkiä äiskän kanssa ja ihanaa kaksinkeskistä laatuaikaa ilman isosiskoa ;) Mejässä näkyi jäljestykseen ajatustasolla panostaminen ja taustatyö pk-materiaalin parissa, sekä muissakin lajeissa näkynyt itseluottamus ja koerutiini. Näyttelyistä tuli myös se toinen serti, sekin tosin luultavasti enemmänkin iloisen ja itsevarman kehäesiintymisen johdosta, sillä Taika jää varmasti nartturivistä mieleen, vaikka rakenteella ei ketään ehkä voitakaan. Alla Taikan valio- ja luokkanousuilmoitus rotulehdestä. Samassa lehdessä esiintyi myös siskokulta RT-ansioidensa vuoksi, joten kaksi T.A-tyttöä tulospalstalla samaan aikaan :) Vähän joululahjaa kasvattajalle? ;)
Taikan valio- ja luokkanousuilmoitus
uusimmassa Springeri-lehdessä 4/2016


Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä kuolavana tai tassunjälkesi :)