Tokoseminaarissa

Toivoin joululahjaksi oman seuran järjestämän tokokoulutuksen koirakkopaikkaa nyt tammikuulta. Sen sain, ja kovasti sitä odoteltiinkin :) Koulutukseen osallistuin Taikan kanssa. Lauantaina olisi ollut ensin motivaatioseminaari, mutta kun walesin kanssa on päästy kivasti eteenpäin lajissa kuin lajissa, en uskonut mitään kovin uutta paimentaustaiselta ohjaajalta meille tulevan, joten me osallistuttiin vain sunnuntain henkilökohtaiseen tokokoulutukseen. 

Taikan kanssa omat minuutit jaettiin kahteen. Ensimmäisessä treenisessiossa tehtiin seuraamista. Koulutus oli aamulla ja koira aavistuksen pirtsakkana, joten pientä piluilua oli havaittavissa taukohaistelun ja vieraiden ihmisten luvattoman tervehtimisen (jalkataklaamisen) suhteen. Taika ei karkaile töistä eikä hallinnasta, joten hyvä fiilis sai mennä pilkuntarkan hengailun edelle :) Seuraamisesta tehtiin ensin pieni näyte, suoraa seuraamista, käännöksiä, juosten täyskäännös jne. Ei isompia ongelmia, eikä isompia ratkaisuja. Pieneen tarkkaavaisuuden lopahtamiseen usein käännöksen jälkeen saatiin ohjeeksi spurttailu, suuntien vaihtelu, odottamat tapahtumat, seuraamistreenit rally-tokon Houkutuksen tyyppisesti esineiden ja ihmisten keskellä jne. Taikalle tavarat ja ihmiset eivät ole ongelma, koska ne on treenattu rallya ja BH-koetta varten aikanaan kuntoon. Toisessa seuraamispätkässä nousi esille paremmin meidän seuraamisen keston ongelmat, eli vasen käännös alkoi hyytyä ja pa-otot hidastua ja epätarkentua, minkä tiesin jo etukäteen tapahtuvankin. Pa:ta ja vasemman käännöstä ratkottiin palaamalla perusteisiin; vielä enemmän sivuttaisia pa-ottoja megapalkalla, pa-käännöstreenejä paikallaan, ja eri suunnista pa:han hakeutumista megapalkalla. Lisäksi saatiin ohjeeksi pitää treenit lyhyenä ja innokkaana, mitä me tehdään jo nyt. Ainoastaan peruutusosion lässähtäminen huonolle tolalle seuraamisen yhteydessä ärsytti itseä, kun itse tietää että koira kyllä osaa sen, varsinkin kun ennen omaa vuoroa vedettiin melko hieno iso nolla takaperin tarkasti peruuttamalla. Aloitin kouluttajan kanssa peruutusosion väärällä jalalla, ja sen jälkeen koira ei suostunut tekemään enään sievää peruutusta jalan vierellä :/ 

Toisessa osiossa ratkottiin VOI-luokan luoksetulon pysäytystä. Me ollaan vasta aloitettu liikkeen harjoittelu, mutta jo muutamassa treenissä oli tullyt hyvin selville, ettei spanieli reagoi pysäytyksiin vietillä, eikä varsinkaan samalla tavalla ja yhtä helposti mitä kunnon pallohullu isosisko... Taika haluaa vaan tulla luokse, vaikka ryömimällä ja kaartaen, mutta vain luokse. Ei ymmärtänyt pieni spanieli, miksi luoksetulo pitäisi KESKEYTTÄÄ ennen ohjaajan luokse saapumista :D Aluksi tehtiin peruuttaen käsimerkillä nopeita pätkiä takaheitolla palkaten (nami), minkä jälkeen testaus luoksetulosta, ihan ohjaajan eteen koira pysäyttäen. Koutsi ohjasi ensin opettamaan koiralle pysähdyksen ihan ohjaajan lähellä, ja kun käsimerkki ja sen tarkoitus on tiedossa, lyhentää luoksejuoksumatkaa, eli pysäyttää koira kauempana ohjaajasta. Ensin kuitenkin tiukka pysähdys kuntoon! Tämän treeniä jatketaan, kunnes homma joko toimii, tai ei edisty yhtään ;) 

Muuten koulutuksessa tuli aika tuttuja juttuja vastaan. Moni koirakko ratkoi hidasta luoksetuloa noutokapulan kanssa, ja huonoja palautuksia. Ruudussa ja merkin bongailussa oli myös monella ongelmia, sekä samaa bongailuongelmaa noutohässäkässä. Taikan kanssa puuhailtiin treenien tauolla omaa kivaa kentän päädyssä, missä oli vasemmassa reunassa luoksarin pysäytystreeniä varten siniset merkkikartiot, keskellä kenttää punainen 40cm merkki, ja oikeassa reunassa ruutu valkoisella nauhalla ja samoilla sinisillä kartioilla. Siniset kartiot vetivät selvästi enemmän Taikaa puoleensa, oli helpompi havaita? Merkki löytyi lopulta, kun matka oli AVOa hieman pidempi, ja sitä oli lähestytty pariin kertaan. Ruutu löytyi iloisesti ensimmäisellä sokkoyrityksellä ilman mitään apuvälineitä, eikä sitä treenattu sitten enempää. Taika tykkää kovasti ison kentän treeneistä, kun on tilaa palkkaleikille ilman että muita koirakoita olisi heti iholla. Oman seuran hallissa pääsee todella harvoin tekemään koko kentän kokoisia liikkeitä ja treenejä, kun halli on yleensä jaettu väliaidoilla aina kolmeen osaan, joten tilanteesta otettiin kyllä kaikki ilo irti! Voihan kaninkarva sentään! :D 

Muuten tässä tammikuun alussa on treenattu aika vähän. Rallya kai kerran, ja sekin hyvin pikaisesti, kun samalle kentälle tuli ohjattu vuoro etuajassa häiriköimään. Peruutusta on tehty kotona, puolenvaihtoja ja käännöksiä myös. Joululomalla PITI treenata tunnaria ja kaukoja, mutta ne on edelleen aloittamatta... Ikuiset inhokit... Piilopaikkista on päästy tekemään nyt kymmenkunta kertaa. Ei ongelmia ainakaan vielä. Vinot hyppynoudot etenevät, mutta edelleen puukapuloilla tms. Metallia naksuteltu, että poimiminen ja kapulan kanssa juoksu nopeutuisi, tällä hetkellä varoo kapulaa liikkuessa liikaa ja vauhti on hidas. Muuten tokoinnostus tuntuu kestävän edelleen. Kehittyminen ja onnistumisen tunteet ruokkii treeni-intoa myös tässä lajissa :)