Koiratreffit

Eilen oli tytöille järjestetty ihan uutta kivaa! Kävimme tutustumassa ehkä pysyvästikin lapsuudenkaverille muuttaneeseen mustaan villakoirapoika Chiliin. 

Lisäksi tapasimme Helmin Iita-siskon uuden perheenjäsenen, pikkusisko Piipun, joka on rodultaan turboenkku. Chili rakastui tulisesti Taikaan, Helmi veti Chilille melko reippaan tutustumistanssin ja Piippu pelkäsi aluksi hieman riehakkaasti tutustuvaa Helmiä. Nopeasti spanielit löysivät yhteisen sävelen, Helmin ja Chilin antaessa nuorimmaisille tytöille hetken kahdenkeskistä tutustumisaikaa metsässä :) 

Helmi ja Taika tekivät loppulenkistä pari noutoa, mutakylpyjä ja leveässä purossa puhdistautumista :) Ensimmäistä kertaa myös Helmi jätti noudon kesken palautuksen yhteydessä. Helmi hyppäsi puroon n. 1,5m korkealta töyräältä, mistä yritti myös palauttaa damia. Törmää ei kuitenkaan päässyt vesirajasta mitenkään ylös (voimakasta yritystä tosin oli...), mikä iski ilmesesti Helmille pienen paniikin. Helmille epätavallisen paniikki-ininän myötä dami hylättiin rantaan ja minun ohjeiden mukaan koira ui puron yli, noustakseen vastarannalta ylös. Sitten samalla vauhdilla siltaa pitkin puron yli minun luo, uusi epäröimätön hyppy törmältä puroon, damin nouto ja vastarannan kautta ylpeä damin palautus minulle :D Ne ei pienet vastoinkäymiset kuitenkaan estä työskentelyä, koira palautuu epävarmuudesta ja pelottavasta tilanteesta nopeasti.

Taika teki myös vesinoutoja toisella puolella puroa helpommasta kohtaa. Damit meinaavat tippua hankalassa rannassa vesirajaan tai maalle liian aikaisin. Tätä treenataan edelleen lisää. Palauttaminen ei ole Taikalle se tärkein asia, ei edes palkkioiden myötä, mitä palautuksesta voisi saada. Koiraa motivoi jahtaaminen, VAIKEASSA maastossa damin etsiminen ja itsenäinen nenätyöskentely. Taika ei myöskään kestä toistoja juuri ollenkaan. Kun Helmille voi nakella damia vaikka 3h putkeen (tai kun happi loppuu ja kuumottaa), mutta Taikalla se on 2 noutoa ja sen jälkeen tehdään enää vain hallaa harjoituksille. Taikalle ei edelleenkään kestä paljaalla maalla helppoja noutoja, pistää ne haastavuuden puutten takia samantien läskiksi. Taikan kanssa pitääkin treenata metsässä ja hankalissa maastoissa, sillä muuten tehtävä ei motivoi. Noutohaluja ja tekemisen halua sillä on huimasti, mutta walspaluonne alkaa nyt näkyä helppojen tehtävien dissaamisena. Nouda akka ite ja heitä vähän haastavampi juttu seuraavaksi, jookos kookos, tuumaa Taika :) 

Tein koirille myös pillipysäytyksiä. Helmille arvosana 10+, Taikalle 6 1/2. Metsässä oli selvästi riistanhajua tai marjamiesten kengänjäljet, jotka veivät spanielia ja korvia ihan täysin. Jouduin KAKSI kertaa puuttumaan Taikan puutteelliseen pillikuunteluun, minkä jälkeen korvat löytyivät. Taikan pillitottelu kärsii mielestäni aina kun Helmi on mukana, vaikka Helmi tottelisikin pillin täysin. Samaa on havaittavissa kotipihallakin pallotreeneissä. Jos Helmi on paikalla, Taika ilmeisesti turhautuu kun suurimman osan treenistä tekee Helmi, Helmi saa tehdä aina ensin ja Taika ei saakaan hakea kaikkea. Ei siis kannata olla kuulolla kun toinen on mukana ja varastaa puolet tehtävistä? Tai kun Helmi osaa mutta Taika ei vielä tiedä kaikkea? Taika nimittäin joskus hermostuu kun annan Helmille ohjeita käsimerkein tai pienin elein mitä sille on opetettu, mutta Taika ei osaa niitä... :) Taika myös siirtyy hyvin nopeasti sijaistoimintaan ja omaan haisteluun, jos tilanne on sille epämieluinen tai jollain tavalla pääkuppia kuormittava. 

Tällä hetkellä keskustelemme Taikan kanssa voimakkaasti siitä, saako paikalla istuessa haistella maata vai ei. Välillä tuntuu, että maan haistelu on suorastaan vattuilua päin naamaa, eli kun Taika ei saa tehdä hommia, haluaa se sitten protestoida maata haistelemalla, vaikka istuukin käskystä paikallaan. Koiran ilme on nimittäin sellainen, että tekee sen tarkoituksella ja protestina, eikä sijaistoimintana hämmennyksestä. Nyt alan ymmärtää, mitä walspojen luonteesta monesti sanotaan. Loppujen lopuksi ne päättävät itse, mitä tekevät ja milloin tekevät. Mielestäni walspojen luonteessa on enemmänkin kissamaisia luonteenpiirteitä :)