Taikan epäonnen sairaskertomus :/ Ei herkille!

Pönötys

Taikalla oli siis juoksu kesäkuussa. Olimme muutamat treenit poissa, mutta juoksun vedeltyä viimeisiä päiviä, kävimme juoksupöksyt jalassa treenaamassa kahden koirakon treeneissä omalla vuorollamme. 

Treenien jälkeen tuli puheeksi pöksyistä löytynyt muutama vihertävä vuototippa. Juoksun loppupäivinä on ihan normaalia, että koiran juoksuvuoto muuttaa hieman väriään, mutta vihreä ei ole väreistä se kaikkein toivottavin. Varasin varalta elliltä ajan (pe 4.7), jotta käymme hakemassa antibioottikuurin, ettei mitään kohtutulehdusta kerkea edes alkaa syntymään. Aikainen lintu nappaa madon, ja niin pois päin. 

Taikan verikoe oli priimaa, lämpö oli normaali, ja koira tietenkin normaalin iloinen oma itsensä. Ei siis mitään kohtutulehdusta tms. Olin yrittänyt aikaa varatessani selittää, että koirassa ei siis ole mitään vikaa, mutta haluan sen antibioottikuurin kaiken varalta. Takapäästä otettiin vielä varalta pumpulinäyte, jossa näkyi tulehdusbakteereita. Tulehdus ei ollut siis vielä alkanut, mutta aineksia oli myös siihen suuntaan. Saimme jämäkän antibioottikuurin ja ihanalta mieshoitajalta kaksi hormonipiikkiä niskaan ja selkään. Hormonipiikeillä oli tarkoitus laskea kohdun aktiivisuutta ja estää kohdun limakalvojen paksuuntuminen, mistä kohtutulehdus 1-2kk päästä juoksusta yleensä lähtee. Antibiootit olivat taas jotain harvinaisempaa merkkiä, joten saimme apteekista vain puolikkaan kuurin mukaan. Antibiootit aloitettiin heti illasta. 

Seuraavana aamuna (la 5.7) kävimme hakemassa toiset hormonipiikit, sillä ne annettiin 20gk koiralle kahdessa sarjassa. Piikit eivät meinanneet mennä perille, eivät sitten millään. Naispuolinen hoitaja yritti etsiä sopivaa kohtaa piikittämiselle niskasta ja sen molemmin puolin. Lopulta hormonineste saatiin menemään vasemman olkapään kohdalta hieman vaivalloisesti sisään. Neste tuntui käsin tunnusteltaessa hieman geelimäisenä löllönä, mutta se oli kuulemma aluksi normaalia. 

Taika söi viikon antibioottikuuria, sylki niitä salaa aina lattialle, söi ne taas avustettuna uudestaan ja sai sitten rapsutukset :) Loppuviikosta koira alkoi rapsuttaa lauantain pistoskohtaa (vas. olkapää), ja olkapäässä oli havaittavissa hieman punertavaa, mutta täysin kuivaa ihottumaa. Keskellä oli hieman tummempi kohta. Suihkuttelin vedellä ja desinfioin kohtaa kahtena päivänä, jos siinä olisi mennyt iho rikki pistoskohdassa ja sen kutittavan nyt kovilla helteillä. Koiran turkki on tuossa kohtaa melko paksu ja karva tiheää, joten iholle asti oli hankala nähdä muuta kuin yksi jakaus kerrallaan. Kun haavasta näytti vuotavan jotain nestettä ja karvat kastuivat nesteestä, putsasin kohdan tarkemmalla syynillä ja shamppoolla, desinfioin ja otin taskulampun avuksi. Keskellä tätä kuivaa aluetta olikin irtoavaa ihoa! Hälytyskellojen soidessa päässä, hain samantien trimmerin ja vedin alueelta karvat pois, jotta näkisin tarkemmin, mitä olkapäässä oikein on. Hyvä etten saanut sydänkohtausta! 

Yöllinen löytö... Keskeltä on siis nahkasuikale irtoamassa reiän päältä!

Reikä noin 10 centtisen kolikon kokoinen

ja nahkasuikale vähän isompi.

Sama kohta aamulla, juuri ennen lääkärille pääsyä. 

Ihosuikale on mennyt rullalle ja iho on muuttanut väriä. 

Reiän päällä on ihan kuin tulppa, ja 

tasareunainen reikä ulottuu ihon läpi koiran sisälle...

Lauantaina 5.7 laitetut hormonipiikit olivat siis jääneet joko ihon alle/ihokerrosten väliin, eikä olleet imeytyneet ollenkaan. Tämä oli taas aiheuttanut ihonalaisen mätäpaiseen (abscessus, mätäpaise), joka oli muhinut helteiden avustuksella oikein ikäväksi liemeksi, ja puhkaissut lopulta tiensä ihon läpi pintaan. Eläinlääkäri oli myös hieman kauhistunut/ihmeissään asiasta, mutta koira pääsi samantien leikkuupöydälle ja tikkaukseen. Perjantaina laitetut hormonipiikit olivat imeytyneet täysin normaalisti, eikä niiden laittokohtia voinut nähdä mistään koiran turkista, joten allergisesta reaktiosta hormoneja kohtaan tms ei voinut olla kyse. Lauantain hormonipiikit oli laitettu väärin.

Tikkauksen jälkeen. kalju niska/olkapää ja ruma haava. Karvaa piti ajella vielä isommalta alueelta ja ihoa 

leikata pois, jotta tikit saatiin pysymään. Onneksi waleseilla on yleensä kaulan alueella hieman ylimääräistä, mistä ottaa :) Koira oli kännissä ja oksenteli illan mittaan useita kertoja. Taas oli heräämisessä hitautta, mutta veikkaisin nukutusaineiden teettävän Taikalle vain niin järkyttävän pääkivun, ettei se halua juuri liikkua. Loppuilta menikin silmät puolitangossa tihrustaen, nukkuen, ja melkeen oven viereen vessa-asiat hoitaen. 

Turvotuspatti haavan kohdalla

Haavaa hoidettiin huuhtelemalla ja desinfioimalla aina ulkoilun jälkeen. Lisäksi haavan päällä oli pakko pitää ohutta harsotaitelappua feat. teippi, koska haava vuosi hieman. Kuumien kelien vuoksi haavan päälle piti laittaa joko huivi, tai joku kangassuikale ulkoilun ajaksi, sillä haava ei tykännyt auringosta, eikä paljas iho itikoista. Helteet olivat siis +28-31 asteissa. Kohdan rapsutusta estettiin sukalla, joka kiinnitettiin saman puolen takajalkaan teipillä. Näin mentiin muutama päivä. 

Tikit eivät pysyneet haava-alueen ihossa. Joko koira sai sukasta huolimatta vahinkoa aikaan, tai sitten haavaihossa oli liikaa mätää. Haavasuoja oli hyvin ilmavasti teipattu, joten hautomaan se ei päässyt. Haavaan ilmestyi myös uudestaan musta pieni reikä ihon läpi alaspäin, eli vaikutti siltä, että mätäpaise ei ollut vielä hoitunut. Uusi reissu lääkäriin... 

Nyt toista kertaa untenmailla lääkärissä :/ 

Ilmeisesti ihoa piti ottaa lisää pois, ja alue putsata uudelleen, sillä uusien tikkien jälkeen haava näytti todella paljon paremmalta. Antibioottikuuria jatkettiin koko ajan, sillä se toimi myös ihotulehduksiin. 

Toisen tikkauksen jälkeen. Koira vetelee hirsiä.

Missä mun karvat!?!?!?! Hieman kalju olkapää... :/  

Koira pesun jäljiltä märkä.

Nyt olkapää alkoi parantua onneksi jo selvästi paremmin. Suihkuttelu, desinfiointi, tassupyyhintä, sukatus, kipulääkkeiden anto, antibioottikuuri, remmilenkit ja hyppimisen estäminen jatkui edelleen. Kun meidän tytöt ulkoilee n. 6-8 kertaa päivän aikana, oli desinfiointi ja sukkashow päivän aikana melkoisen kuluttavaa ja aikaavievää hommaa. Koiraa alkoi jo selvästi risoa pelkkä remmissä kävely ja kotiaktivointi, mutta tikit eivät saaneet revetä, joten sievästi piti olla. Tikit olivat juuri olkapään päällä, missä iho liikkuu kovasti koiran menon mukaan, joten koiran elämä oli pakko rajoittaa sievään oleskeluun ja kotitokoon. 

Pe 25.7 aamusta saatiin tikit vihdoin pois! Haava oli parantunut hyvin, ja karvakin lähtenyt kasvuun. Ongelmaksi alkoi nyt lisääntyneen ulkoilun myötä muodostua itikat. Karva on niin hentoista ajellulla alueella, että kaikki lentävät piikittäjät tahtovat helpolle aterialle. Kuppaamista on pakko estää ja rajoittaa, ettei koiraa kutittaisi vielä lisää, ja tikkikohta saisi olla rauhassa. Niimpä meidän ulkoilut ovat olleetkin pääasiassa hitaita pyörälenkkejä yömyöhällä. Päivällä on käyty itikoiden ja hillittömien helteiden vuoksi vain pikaisilla pissareissuilla. Tokoilut on hoidettu sisällä. Taika ei myöskään selvästi viihdy päivällä auringossa. Karvatonta ihoa alkaa polttaa melko nopeasti, eikä aurinkovoiteet pysy, eikä voi käyttää ;)

La 26.7 iltamyöhällä haava näytti niin hyvältä, ja tikkien kohta tasaiselta, että uskalsin päästää Taikan ekaa kertaa 3 viikoon vapaasti juoksemaan ja pomppimaan metsätielle. Maastoksi valittiin kuiva kangasmetsä, jossa ei ollut pusikoita, eikä irto-oksia maassa. Lopuksi tytöt kastautuivat vielä pienessä järvessä ja olivat hyvin hyvin iloisia tutustuttuaan ihan uuteen uimapaikkaansa :)

Taika opettelee poseeraamaan kaljua peitellen :)

Hyvin iloinen tyttö ja vihdoin kunnossa <3

Olkapää paranee :) Olisikohan karvat jo 

tammikuussa kasvaneet näyttelypituuteen ;) 

Kesäinen posetus varjossa. Taustalla tontin rajaa.

Kepo kotiutui Unkarin formulareissulta, ja tytöt ovat onnessaan :)

Taustalla keskeneräiset pihan muutostyöt.

Tänään oli tullut eläinlääkäriaseman pomolta sähköpostia.

Hei. 

Sain tiedon, että Teiltä on virheellisesti laskutettu paiseen hoidosta, mikä aiheutui lääkkeen annosta heinäkuussa. Tällaisissa tapauksissa emme peri maksua, vaan kyseiset hoidetaan klinikallamme kuluitta. Lähetättekö tilinumeronne, niin palautamme maksut. Ystävällisin terveisin

xxx

Arvostan kovasti tapaa, jolla eläinlääkäriasema korjasi virheensä. Jo maksaessani tikkauksia ja uusia käyntejä, kertoi vastaanottovirkailija johtajan palaavan asiaan, ja luultavasti heidän palauttavan rahat, kunhan pomo palaa lomalta. 

Tämä kesä meni sitten taas sivusuun kisoja ja harrastuksia ajatellen. Ehdimme saada kaksi mejäkoepaikkaa, ja jouduin perumaan vielä kaksi mejäilmoittautumista lisää tämän takia. Agikisoja jäi/jää välistä muistaakseni neljät. Taikan douppingtauko kestää n. 16.8 asti. Kennelliiton varoaika kipulääkkeelle on vähintään 28vrk ja antibioottikuurille 14vrk. Agilitytaukoa tuli tikkien takia kuitenkin sen verran, että emme kisaa vielä ensimmäisissä mahdollisissa kisoissa, vaikka koira onkin saanut lomailla ihan tarpeeksi ja viettää siestaa :) Pieni treenaus ennen ensimmäisiä kisoja tekisi tauon jälkeen ehkä myös hyvää ;) 

Yhteen mejäkokeeseen laitoin vielä ilmoittautumisen, mutta koe ei ole meidän yhdistyksen, joten koepaikkaa saattaa olla melko turha toivoa. Turhauttavaa, kun mejä vastustaa joka kesä yhtä paljon, eikä sitä voi kisata muuta kuin kesällä! Viime kesänä tilttasi minun nilkkani, koira sai haavan leuan alle loppukesästä ja sitten alkoi elokuussa juoksu... Olemme viimeksi startanneet mejässä 26.5.2013, eli jo yli vuosi sitten. Nooo, erästä mejätuomaria vapaasti lainaten, "koira on nuori, ja harrastusvuosia on vielä monta edessä päin." :) Nimenomaan ja toivottavasti :)

Omat yöunet ovat kärsineet melkoisesti koiran sairastamisesta. Taika oli pakko erottaa koira/työhuoneeseen portin taakse parin ensimmäisen viikon aikana aina öisin, etteivät koirat keksisi mitään yhteistä riehuntaa aamusta, eikä Helmi pääsisi tutustumaan Taikan haavaan. Joka ikinen risaus ja rapsutusääni on kulkeutunut unen läpi korviin, ja varsinkin alkupäivinä tuli tehtyä yöllä muutama tarkistusreissu makuuhuoneen ulkopuolelle. Jos kesäkuu oli kiireinen ja rankka, ei heinäkuu kyllä tuonut yhtään helpotusta tähän asiaan. Onneksi heinäkuukin on nyt ohi!

Loppu hyvin, kaikki hyvin.