Elo-syyskuu 2014

Taas on ollut pitkä väli blogin kirjoittelussa. Kesä ei mennyt ihan niin kuin siellä kuuluisassa Strömsöössä.

Heinäkuun puolesta välistä asti on tullut sairastettua ärhäkän äkäistä keuhkotautia ja kuumeflunssaa. Lääkäri määritteli infektioastmaksi, mihin tosin aluksi ei annettu mitään lääkitystä. Kolmen viikon sairastamisen jälkeen astmalääkityskään ei meinannut enään edes purra. Jotta edes joku sai talossa nukuttua, nukuin (tai sitten en nukkunut...) olohuoneen sohvalla melkein kolme viikkoa, koska yskiminen loppui ainoastaan puoli-istuvassa asennossa, jos loppui... Kyljestä revähti voimakkaan yskimisen takia keuhkojen ripustukset/lihakset, kurkku tulehtui ärsytyksen ja yskäoksentamisen vuoksi, ja hapisaturaatiot olivat melko alhaalla. No lyhennetysti, oli melkoisen heikko happi. 

Sitten kun tähän yhdistelmään lisää etukäteen tehdyt muutamat koeilmottautumiset parantumisen toivossa, oli sairaana pakko vääntyä kesän ainoaan mejäkokeeseen ja kaksiin agilitykisoihin, meidän tyyliin tietenkin ohjaaja vahvasti doupattuna. Keväiseen malliin, mitä vahvempi lääkitys oli ohjaajalla, sen paremmin meillä kisoissa aina meni. Tauti uusi ja muutti aina hieman muotoaan joka kisaviikonlopun jälkeen, joten heikko happi ja sairastelu vain jatkui ja jatkui. Treenejä jäi välistä melko monet, ja kisoihin mentiin melko puskista. En pystynyt kävelemään huonoimmillaan edes 400m hidasta lenkkiä, joten koirat ovat lenkkeilleet lähinnä hitaan pyöräilyn vierellä, ja tehneet omassa pihassa perusnoutoja.


Elokuun kisat

Taikan sairasloma loppui 14.8, minkä jälkeen ehdimme käydä yksissä agilitytreeneissä, ja kisata yhden 5vp agiradan verran elokuussa. 

                Treenipönötys 14.8                                                                           Kisapönötys 16.8

Pitkä kisatauko katkaistiin yhden agiradan verran 16.8. Enempää ei olisi kyennytkään juoksemaan. Yksi vitonen otettiin pitkän suoran päätteeksi kulmasta, kun koira juoksi minun edelle, ja oli muurin jälkeen kääntymässä väärälle esteelle, mistä sain sen kyllä käännettyä, mutta seuraavan esteen lähestyminen ryssittiin, 5vp kielto ohijuoksusta ja esteen korjaus. Parasta kuitenkin oli, että koira kulki hienosti pitkästä sairaslomasta ja treenitauosta huolimatta, mutta minä en vain pysynyt juoksussa mukana. 

Kesän ainoa mejäkoe, Ii

Olin perunut useamman mejäkoeilmoittautumisen kesältä, joten kun paikka irtosi vieraan seuran kokeesta ja vielä ihan tästä vierestä, oli ihan pakko lähteä fiilistelemään ensimmäistä ja viimeistä kertaa tälle vuotta mejäkokeeseen. Taikan jäljellä taisi vierailla ajokoira, ja puskaakin oli ihan kivasti, mutta yhden hukan ja pienoisen kulman metsästyksen jälkeen saavuttiin AVO2 31p veroisesti sorkalle. Olin niin fiiliksissä itse kokeeseen pääsystä (no treenaamatta taas, tottakai!), ettei edes 2-tulos ja mutkat matkassa haitanneet mitään :) Pääasia, että saatiin tulos :)

Tornion agilitykisat 6.9.2014

Olin ilmoittanut Taikan myös Tornion agilitykisoihin 6.9, kun kuvittelin olevani viimeistään siihen mennessä terve. No en ihan ollut. Taas oli yhdet treenit alla edellisten kisojen jälkeen, mutta eihän me mitään treenillä tehdä ;) Radat olivat yllättävän kinkkisiä, mutta mukavan haastavia mentäviä. Putkiansoja, kontaktiansoja, vääriä esteitä ja vinoja lähestymisiä oli tarjolla yllin kyllin. Hyvin irtoavilla ja omatoimisilla koirilla oli tukalat paikat, kädessä pysyvillä helpompaa. Kisoista tulikin sitten oikein odottamaton Jymypaukku!

Ensimmäiseltä radalta kolmas LUVA, SERTI ja nousu 2-luokkaan :)

Ensimmäiseltä 2-luokan radalta voitto tuloksella 5vp :)

Toiselta 2-luokan radalta ensimmäinen kakkosten nollarata, sijoitus 4. 

Luvat jaetaan 2-luokassa osallistujamäärän mukaan, 

joten tänään vain kahdelle ensimmäiselle. 

Pitää pinkoa lujempaa :)

Tuore kakkosluokkalainen :)

Tornion kisojen kokonaissaldo :) 

Yksi rata ykkösissä ja kaksi rataa kakkosissa. 

Kaksi nollarataa ja yksi vitonen :D

Mennään varmasti jatkossakin sinne kisaamaan ;)

Taikan palkintopönötys

Muuta touhuilua

Tytöt kävivät Tyrnävällä luontopolulla lenkkeilemässä. Hiiiitaasti, mutta varmasti. Koirat nauttivat vapaana rälläilystä, varsinkin kun ilma oli sopivan viileä. Helmi on hionut kotipihalla rallyn käskyerottelua ja oikealla puolella seuraamista. Edistyy, mutta vaatii edelleen töitä. Peruuttaminen minun edessä alkaa olla jo hallussa. Enää pitäisi saada yhdistettyä se perusasennon taaksepäin siirtämisiin... 

Helmin peruspönötys

Taikan peruspönötys

Puronvartta ja Helmi tutkimusretkellä

********

Springerspanielit ry agilityn rotumestaruuskisat, Järvenpää

Sitten se meidän tämän kisavuoden suurin koittelemus. Arvoin pitkään, lähdenkö sprinkkujen agilitymestaruuteen ollenkaan, ja jos lähden, niin ainoastaan jos olemme vielä ykkösluokassa. No Taikahan halusi nousta kakkosiin tasan 2 viikkoa ennen agilitymestaruutta, joten laitoin ilmoittautumisen epävarmana menemään, ja otin itselleni vielä mietintäaikaa osallistumisen suhteen. Eihän Järvenpäähän asti lähtemisessä ollut oikeastaan mitään järkeä, kun kotona olisi ollut kahden päivän ja 4 radan agilitykisat tarjolla, mutta kun kerrankin oli mahdollisuus päästä jonkin lajin mestaruuskokeeseen, oli se pakko lähteä, tuli tulosta tai ei. Kyydin sain järjestymään vasta pari päivää ennen lähtöä. Yöjunalla Riihimäelle, vaihto ja lähijunalla Hyvinkäälle, Hyvinkäältä Mirkan kyytiin ja autolla Järvenpäähän. Kotimatka taittui onneksi etelässä työkeikalla olleen siskon kyydissä. Mukana oli tietenkin myös siskon Minttu-bichoni :)

Yön matkustamisesta johtuen olin koko kisapäivän aivan sippi ja tillin tallin. En jaksanut paljon seurustella kenenkään kanssa, odotin vain omaa rataa alkavaksi. Olin ilmoittanut meidät vain mestaruusradalle, sillä tällä kertaa jo tiesin, ettei treeniä ole kovin alla, olen luultavasti vieläkin sairaana, ja peruskunto on täysin nollassa. Siitäkin huolimatta kunto loppui radan loppusuoralla ja keppien käskyhokemisen lopussa, mikä aiheutti meille hyvin harvinaisen keppivirheen viimeisestä välistä, 5 virhepistettä, koiran palauttamisen kepeille uudestaan, korjauksen ja pienen aikasakon. Tulos jotain 5,29, mutta se riitti maxi-2 -luokan sprinkkumestaruuteen, ja koko radalla viidenteen sijaan. Taas jäi nollarata pienestä kiinni :) Teimme radan alussa ei niin tyylipuhtaan ohjauskuvion este-suoraputki -aloituksen takia, mutta ihan tarkoituksella. Muuten radasta ei ole hirveästi muistikuvia. 

En ollut hirveästi uskaltanut toivoa kummoisempaa tulosta mestaruusradalta, mutta "voitto" otettiin kyllä ilolla vastaan, vaikka kisapaikalla ei ehkä siltä näyttänytkään ;) Kiertopalkintopokaali oli ihan mahtava, pieni mutta pippurinen :D Lisäksi saatiin ruokasäkki ja kaulanauna, missä luki osuvasti "Asenne ratkaisee. Aina." :D Oli kyllä ihan mahtava lopetus ja palkkio tälle repaleiselle kisakesälle. Paistaa se näköjään joskus risukasaankin! Kotimatkalla sammuin autoon jo ensimmäisen motarirampin kohdalla, ja nukuin kahden pysähdyksen taktiikalla melkein koko matkan Järvenpäästä Ouluun :) Olin kuulemma melko tylsää matkaseuraa :)

Junakoira Taika :)

Springerspanielit ry agilitymestaruuden maxi-2 -kisa.

Remun ja Börjen tsemppipysti parhaalle 2-luokan springerille, 

joka tänä vuonna on meidän Taika :)

Kisojen tulokset linkin takana täällä.