Eilisen illan agitreenipohja löytyy tuosta kuvasta. Hankalaksi osoittautui kahden putken yhdistelmä takaapäin keppien jälkeistä loppusuoraa tultaessa, kun koira jäi ihan haavi auki kahden putken välille arpomaan, et kumpiko näistä, ja miten putkensuita voi olla kaksi vierekkäin? :D Tehtiin sitten pallolla oikean putkensuun (lähin) valintaa ja siitä palkkausta. Keppien ensimmäinen väli löytyi vaikeasta kulmasta huolimatta, sillä keppejä treenattiin molempiin suuntiin. Kokeilussa oli myös Tiian näyttämä OMD kääntö ponnistuspaikka merkkaamalla, mikä toimikin meillä samantien, ja ainakin omasta mielestä toimi hyvin, sillä koira sai jo ennen estettä kääntymiskäskyn, omasta mielestä laakahyppy pieneni ja koira alkoi taipua, ja minä pääsin lähtemään esteeltä jo aiemmin seuraavaa kohti, joilloin sekä oma että koiran vauhti pysyi kovempana, kun koira joutui kiihdyttämään minun perääni. Taikahan ei juuri ohita minua, ellen sitä erikseen lähetä tai käskytä edelle (putket, loppusuorat, kontaktit jne), joten edestä ohjaaminen on meillä se nopein tapa saada aikaa pienemmäksi. Mitä enemmän ohjasin edestä, sitä varmemmin Taika tuli perässä ja näki vain ja ainoastaan minut. Radalla oli melko monta kohtaa, missä koiralle oli vääriä esteitä tarjolla, mutta ei mitään vaaraa meillä sitä.
Ainoa huono huomio oli, että kun ensin teimme koko rataa 55cm esteillä, veti koira täysiä ja reipasta tahtia menemään, mutta kun rimoja nostettiin 60cm korkeuteen, loppui vauhti ja draivi siihen. Tuolla maagisella 5cm on siis NIIIIIIN iso merkitys meidän suoritukseen. Tuolla korkeammalla rimakorkeudella koira jää minusta suorastaan jälkeen, ja minä ajaudun liian lähelle kääntäviä esteitä, kontakteja ja putkia, kun koira tuleekin normaalia hitaammin perässä. Tähän asti olen 2-luokan hidastuneen vauhdin laittanut takaakiertojen ja useampien käännöksien piikkiin, mutta selkeästi tuo korkeampi 60cm rimakorkeus on se suurin syy vauhdin etanoitumiselle :( Harmi vaan, että jostain syystä tuomarit näyttävät suosivan 2-luokissa nyt vain noita 60cm rimoja. Voisiko niitä eroja tehdä koirakoiden välille ennemminkin teknisilllä asioilla? Eikö tämän harrastuksen pitänytkään olla kaikille roduille avoin...?
Luppoajalla lämmittelimme ihan sillä oikealla alinokopterilla, ja hyvin meni "väärälläkin" kädellä takaakiertoon lähettäminen. Vähän kuin frisbiigolffia olisi pelannut :) Myös yhden siivekkeen ympärillä pyöriminen on otettu osaksi lämmittelyä ja taukopuuhailua. Muutama ihan hieno ja suora perusasento ja vasen täyskäännös paikallaan (rally) saatiin myös aikaiseksi. Yhtä aikaa vielä, eli wau! :D
Treeneissä meni puoli nakkipakettia, ja hyvin kelpasi. Kotimatkalla pysähdyin sitten 5min kauppareissulle, minkä aikana Taika oli vieraillut treenikassin nakkibuffetissa :D Pieni Possu :D
Helmin kanssa kokeilin nenäkosketuksella pientä kikkailua. Mitä meillä on viime aikoina hinkattu, kun koira tarjoaa aina ensimmäisenä ratkaisuna uuteen ongelmaan peruuttamista suoraan taaksepäin, ja jos se ei auta, nopeaa maahanmenoa :D
Kokeileva joskus mitä se sanoo jos hypyytät 65cm hyppyjä? Millä tekniikalla menee yli ja millä vauhdilla? Jos se vaan tarttee rohkaisun ja potkun persiille että uskoo itteensä ja voi mennä myös täysiä ne 60cm hypyt :) tämä toimi avalle ja ginille
VastaaPoistaMuistaakseni kahdesti on kokeiltu irtona suoralla lähestymisellä 65 rimakorkeutta. Hyppäs pienellä epäröinnillä ja hieman haluttomasti, laskeutuminen oli todella työlään näköinen (pitkä selkä) ja sen jälkeen vauhti hidastu ja koira tokas et pitäkää tunkkinne ;) Toisella kertaa piti ottaa lähestyminen pariin kertaan, ennen ku suostu hyppäämään. Raasulla on säkä vaan 46cm, pitkä selkä ja lyhyet jalat, joten ei oo helppoa :/ Vois ehkä kokeilla ykkösluokan suoraa vauhtirataa 60/65 rimoilla, et auttaisiko reippaampi vauhti ja suorat linjat tuossa asiassa, kun rimoja se ei pudottele.
VastaaPoista