Aktiivisen leppoisa sunnuntai ja linjamietintää

Jäistä puskaa ja mettätietä. 

Kuvan informaatioarvo on suorastaan mittaamaton ;) 

Meillä oli tarkoitus mennä laavureissulle jo lauantaina, mutta vaakatasossa maahan tullut lumi/räntä/vesisade ei rohkaissut viettämään iltapäivästä pihalla yhtään ylimääräistä minuuttia. Suunnitelmat siirtyivät sitten sunnuntaille. 

Päivällä kävimme ensin Luna & Co. kanssa treenaamassa perinteisellä peltotreenipaikalla. Taika teki ensin nomeseuraamista, istumista pillillä vauhdista, paikallaoloa, ja kakkosmarkkeerausta. Nyt oli pientä keskittymiskyvyttömyyttä havaittavissa (juoksu...), joten jätimme treenit kakkosen jälkeen suosiolla siihen. Parasta suorituksessa oli ison lumikinoksen taakse heitetty markkeeraus, joka ensimmäisen lumivallin päälle tyssänneen noutoonlähtöyrityksen jälkeen uusittiin linjakäskyllä. Tenava irtoaa nyt viivasuoraan linjaan myös isoja esteitä ylittäessä! Seuraavaksi työn alla olisi isommat maastomuutokset, 

metsä --> pelto

pelto --> metsä

vinot lähetykset pelto --> metsä -->pelto

peitteiset peltosarat ja "vinot" linjat (90-kulmalla)

isot ojanylitykset

isot ojanylitykset vinoon

maa-vesi-maa -linja

vesi-maa-vesi -linja

Vinoissa linjoissa usein kannattavampaa on suosia 90 asteen kulmia vinojen linjojen sijaan, mutta nekin täytyy osata. Luna puolestaan teki luoksetuloja, kontaktia, linja-alkeita, googletuksen alkeita ja vapaata hillumista Taikan kanssa :) Ei kuvia tältä reissulta. 

Linjoista puheenollen, katselin tanskalaista sprinkkujen mestaruuskoevideota (dag 1). Hyvin monella koirakolla kisat loppuivat vesilinjaan. Ohjaajat heittelivät koiraa ensin veteen samalla tavalla kuin hakuun, mutta eihän se onnistu... Linjaa ei-osanneita tippui kisasta pois pilvin pimein, ja videolla nähdään muutama Nome-B ALO-tason ohjaustehtäväyritys, epäonnistunut lähetys ja eye-wipe. Suurin osa spanieliporukasta tuntuu vieroksuvan linjaopetusta, kun "nuorelle koiralle on paljon muutakin tähdellisempää opetettavaa", mutta onko se "unohdus" sitten mestaruustittelin arvoinen...?Linjahan tähtää nopeaan riistan ylösottoon ja koiran tarkkaan ohjaamiseen. Eikö lämpimän riistan kokeissa pohjimmiltaan olekaan tästä kyse...? Suomessa vesilintu- ja maalintukokeet ovat tosin erikseen. Tällä videolla vesitehtävät tulivat fasun tms maalinnun tipahdettua osuman jälkeen läheiseen veteen. Koealue oli puskaista lettoa, pusikoitunutta rantaa ja kaislikkoa, missä oli pieniä lampia seassa.  Erästäkin lintua haetutettiin useammalla koiralla, kunnes lopulta tuomari joutui itse kahlaamaan kumpparisyvyydessä lammikkoon, ja hakemaan linnun etsimättä pois... Oli iloinen englesmanni... ;) Ohessa kuvakaappauksia videolta, ihan omaa treenipankkia ja selvennystä varten. 

Punaisella riista vedessä, koiran lähtöreitti keltaisella. Linnulle olisi suoraa linjaa vedessä tarjolla. Ohjaaja yritti lähettää koiraa suoraan eteenpäin tuon ison risupuskan takaa ja kaislikkotupsu koiran näkökentän edessä. No eihän se lähde, kun avovettä ja suora yhteys on koirasta vasemmalla. Kuvasta ei näe, mutta ohjaaja lähettää koiran myös rintamasuunta koiraa ja keltaista nuolta kohden, eli ei riistaa kohti suuntautuen. Koira menee sinne minne ohjaajan rintamasuunta vie, eli tuonne vasemmalle. Koiralla ei myöskään mitään hajua mistään linjaopetuksesta. Tilanne videolla puolen tunnin kohdalla (dag 1). 

Ohjaaja yritti heittää koiraa vesihakuun, mutta koira tekee maastonmuutoksen edessä stopin ja kaartaa vasemmalle rantapuskaa kollaamaan. Taas koiralla ei mitään mahdollisuutta nähdä vettä lähetyksen aikana, kun ohjaaja lähettää liian kaukaa rannasta, tekee lähetyksen hakutyylisesti suoraan lennosta huitomalla, eikä tallaa tupsuja koiran näkökentän edestä pois. Koira ei osannut linjaa. 

Sama tilanne koiran lähetyspaikasta katsottuna. Lähellä, mutta niin kaukana... 

Koira jämähtää vedessä oleviin karahkoihin, eikä etene avovedelle.  Matkaa riistaan ehkä 20m. Taas lähetys lennosta hakuun, tällä kertaa tosin ihan rannasta. Hakulähetys ei toimi vedessä, eikä koira tottele hakuohjausta samalla tavalla vedessä. Koiran luottamus ohjaajan ohjaukseen karisi myös selvästi loppua kohden, jolloin veteen lähtö ei enään edes onnistu. 

Tätä tehtävää yritti muistaakseni kolme eri koiraa. Vesi on kumpparisyvyistä. Kaislikko oikealla imee koiria puoleensa, eikä edes pysäytettäessä koiraa saada ohjattua tuosta vasemmalle. Kaikki koirat juoksevat riistasta n. 5m päästä ohi... Koira keskellä kuvaa, riista punaisessa raksissa. 

                                                                                        ***

Olen myös miettinyt lähihakupillityksen tarpeellisuutta. Helmille se on opettu, Taikalle ei. Taika tekee tarkemmin. Ei tästä enempää pohdiskeluja, onko kyse yksilö-, koulutus-, rotu, vai ohjaajavaikutuksesta, mutta seuraavan koiran kohdalla alan ehkä kallistua siihen, ettei lähihakua kouluteta. Pitäisi nähdä vielä enemmän noutajia kokeissa, joille tätä ei ole opetettu, ja tehdä päätöksiä sen jälkeen. Muutaman ei niin onnistuneen noutajasuorituksen olen nähnyt tällä tekniikalla, mutta näissäkään vika ei välttämättä ollut tekniikassa, vaan puutteellisessa koulutuksessa. Tai sitten seuraavalle noutajalle se koulutetaan, mutta spanielille taaskaan ei. Onneksi seuraava koira tai sen rotu ei ole ajankohtainen asia :)

Iltapäivästä kävimme vielä paistamassa laavulla makkaraa ja syömässä eväät. Kaikki maistuu ulkona aina paremmalle :) Tytöille oli lisäksi varattuna mukaan ihan omat eväät, eli Muumien kalanappeja :D Niitä oli tyttöjen mielestä todella kiva metsästää vainun varassa lumihangesta, kun annoin niille pienen aktivointitehtävän ;) Helmi oli ulkoilureissulla taas niin ihanan onnellinen oma itsensä :) Se ei ole koskaan mitään muuta kuin iloinen <3 Varsinkin makkaratikkujen valinta ja vuoleminen oli Helmin mielestä tooooosi kivaa hommaa ;)