15.8.2015

Helmille toko ALO1!!!



Meidän PieniSuuri haave, ja nyt se on totta <3 


Ne jotka tuntevat Helmiä paremmin, tietävät minkälaisten asioiden kanssa tottelevaisuuden ja yhteistyön saralla ollaan aikanaan painittu. Helmi on hyvin vilkas, se markkeeraa asioita, tavaroita ja ihmisiä, omaa mahtavan mielikuvituksen, älyttömän hyvän moottorin, ja se on Innokas työskentelijä, joka ei haluaisi ollaa hetkeäkään paikallaan, kun tekemäänhän tänne kentälle ollaan tultu, eikös niin? Tokokokeissa on paljon ihmisiä lähellä seisomassa, toimitsijateltta ihan tokohypyn vieressä, tötsiä, noutokapuloita ja muita maasta helposti mukaanotettavia esineitä kivasti koko ajan hollilla ;) 

Olemme 2013 käyneet yhdessä tokokokeessa, jossa toinen koira pilasi paikkamakuun ensin meiltä kaikilta muilta, ja meilläkin maassa makaaminen muuttui riehakkaaksi istumiseksi ja epäuskoiseksi vilkuiluksi (ai saako täältä oikeesti muut lähteä kun itse haluaa?!?!). Paikkamakuu on aina ollut Helmillä se heikoin lenkki, ja sanomatta varmaan selvää, ettei ensimmäinen koetilanne ainakaan tehnyt sille mitään hyvää... Loppukoe meni sitä paremmaksi elvistelyksi, mitä kauemmin koe kesti, kun koira pyrki palkkaamaan itse itseään, kun minä en kerran sitä tehnyt. Ensimmäisessä kokeessa markkeerattiin myös tuttu ihminen kentän toisesta päästä, mikä nollasi sitten kaksi viimeistä liikettä kokonaan. Myös liikkeiden välissä koira kävi liikaa kierroksilla, kun koerutiinia oli liian vähän, ja yhteistyö ei kantanut. Silloin kirosin tokon alimpaan hel****iin, ja suhde lajiin oli pitkään sellainen viha-rakkaussuhde. Uusi revanssi oli pitkään mielessä, mutta usko meihin ja luottamus koiran osaamiseen ei vaan riittänyt ilmoittautumiseen asti. 

Meidän oli tarkoitus korkata tokokoe uusilla säännöillä nyt syksyllä alunperin Taikan kanssa, mutta BH-kokeen jälkeen seuraaminen on maistunut Taikan mielestä vähän puulta, joten sen kanssa suunnitelmia on siirretty kauemmaksi, koska pakkopullaa me ei tokosta oteta, ja Taikan kanssa meillä on vielä monia vuosia edessä. Oman seuran kokeeseen näytti vielä mahtuvan, joten koepaikka saatiin sitten extempore tiedustelulla 2 päivää ennen koetta :D Uusia tokosääntöjä teki vaan niin kovasti mieli päästä testaamaan ihan käytännössä, ja onhan noita koiria kotona kaksin kappalein ;) Seuraavana aamuna käytiin ostamassa uusi king size tokokapula, vedettiin kahtena päivänä paikkamakuutreeniä ja kapulanpitoa (liikaa intoa...), sekä otettiin paikkamakuussa tarvittavia käskyerotteluja ja häiriötreenejä kotona. 

Koekenttä oli vähän turhan kuuma Helmille (+18), mutta tuttu aiemmista rally- ja tokotreeneistä. Olimme ALO-luokan paikkamakuussa toisessa ryhmässä ja viimeisenä yksilösuoritusvuorossa. Ohessa Helmin pisteet;



Tulos: ALO1 161,5/200p, sijoitus 2/10
Tuomari Heli Kelhälä

Paikkamakuussa pisteitä meni tuplakäskyyn, kun koira markkeerasi (again...) liikkurin, eikä kuullut maahanmenokäskyä. Rekisteröi kyllä muiden koirakoiden käskyt, mutta terästäytyi ainoastaan niistä. Paikallaoloa en uskaltanut edes seurata, tuijottelin vain tielle ja ohimeneviä autoja... ;) Paluu puolestaan priimaa. Terävänä heti paluussa, ei reaktiota muiden käskyihin, ykkösellä ja nopsaa ylös perusasentoon. 

Seuraamisessa liian väljää ja laamaa, aivan ihme hommaa ja rumaa ku mikä! Helmi ei IKINÄ laamaile seuraamisessa, mut nyt se oli sitä. Kehänlaita kommentoi jälkikäteen, että minä olin sipsuttanut ja mennyt todella hidasta vauhtia, että johtuikohan sitten siitä. Minä luulin olevani kehässä dynamiitin kanssa, ja Helmi omasta mielestä saunassa :) Käpy myöskin bongattiin matkanvarrella mukaan, mistä miinusta ;) 

Liikkeestä maahan taas laamaseuraamista, hidas reagointi käskyyn, terävyys jossain muualla. Rumaa ja meidän normaalimenoon verrattuna törkeän mautonta menoa.  Palkkasin muistaakseni iloisemmin ja taputuksella näiden jälkeen, minkä ansiosta koira terästäytyi hieman. 

Luoksetulossa etutassut tepsuttivat paikallaan jätön ja kääntymisen jälkeen, mutta takapuoli pysyi penkissä. Nopea ja näyttävä perusasento ilmapompulla ;) Pistemenetys tepastelusta. 

Noutoesineen pitäminen meni worse scenaariolla, kun unohdin vetää koiralle koepaikalla kapulatreenit ennen kapulan luovutusta koetoimitsijoille... :D Big mistake!!! :D Koira hypähti hieman kapulaa kohti perusasennossa, ja otti sen halukkaasti suuhun. Tässä vaiheessa katsekontakti koiraan katkesi, kun käänsin päätä rauhoittavana signaalina hieman oikealle. Luovutus rauhallinen ja nopea. Tuomari kommentoi, ettei koira purrut kapulaa, mutta ilmesesti valutti sitä suussa innostuksissaan, mistä miinusta. 

Kauko-ohjaus meni nappiin. Helmin tarkkaavaisuus nousee niissä liikkeissä, missä minä olen siitä kauempana. Asennonvaihdot terävästi ja keskittyneesti.

Estehyppy myös parasta Helmiä. Hieno ja näyttävä ponkaisu riman yli, ja yhdellä loikalla takapuolen käännös ilmasta perusasentoon.

Kokonaisvaikutuksessa tuomari kommentoi suoritusta ja meitä olevan ilo katsella, tehdään hyvin yhteistyötä ja koira käyttää takapäätä hyvin. Suoritus parani käpylöydön jälkeen ;) Minä sanoisin vielä Helmin ansaitsevan 10+ liikkeiden välisistä siirtymisistä. Tarkkana, sievästi perusasennossa pisteitä kuunnellessa, eikä yhtään kunnon yritystä palkata itseään millään muulla puuhailulla. Meille se kaikista tärkein asia. 

Palkaksi paikkiksesta maksamakkaraa ja Nalle, muusta suorituksesta 200g kananfilettä, Nalle ja maksamakkaraa :) Ihan reilu vaihtokauppa Helmin mielestä ;) 

Pitkä sepostus lyhyestä kokeesta, mutta meille koirakkona niin tärkeä virstanpylväs. Tällä hetkellä tuntuu, että vain taivas on Helmille rajana, vaikka eläkkeelle minä sen kyllä tokohommista jo lupasinkin, jos vaan ykkönen kokeesta saadaan ;) Ihanaa Helmi, IHANAAAA!!!!! :)


Helmin ensimmäinen oma The Muumi





1 kommentti:

  1. Heippa, löysin teidän blogin ihan sattumalta, ja pakko sanoa että kyllä alkoi tuo 2013 koe taas ahdistaa muistoissa koska tunnistin itseni (tai no, koirani) paristakin postauksesta. Onneksi olette lopulta kuitenkin saaneet käännettyä vaikeudet voitoksi, onnea hienosta tuloksesta! :-) meilläkin meni motivaatio kenties iäksi tuon kokeen takia, sen verran otti itsetunnon päälle tuo paikkamakuu ja lähinnä kanssakilpailijoiden reagointi, joka tietty tuossa tilanteessa on ymmärrettävää.

    Terv. syvästi häpeissään oleva partiksen ohjaaja

    VastaaPoista

Jätä kuolavana tai tassunjälkesi :)